Tunteet ovat toiminnan sielu – myös työyhteisössä

Artikkeli: Lindström

Herätyskello pärähtää soimaan, vaikka tuntuu, että juuri sai painettua pään tyynyyn ja ummistettua silmänsä. Aamu lähtee käyntiin erityisen tahmeasti, sillä edellisenä iltana tuli riideltyä puolison kanssa lapsen asioista: koululta oltiin jälleen yhteydessä olemattoman opiskelumotivaation kanssa ja nämä haasteet heijastuvat väistämättä perhe-elämään. Olo on apea edellisen päivän sopimattomien riitojen ja riittämättömyyden tunteiden vuoksi. Töihin raahauduttua esimieheltä on tullut sähköpostia: myyntitulokset laahaavat ja jotain pitäisi tehdä -lisää paineita suoriutua, vaikka korttitalo natisee jo liitoksissaan muutenkin. Kahvikupillisen jälkeen on valmistauduttava päivän ensimmäiseen asiakaskohtaamiseen, sillä se on vuoden tärkein myyntitapaaminen.

Tarina on fiktiivinen, mutta voimme varmasti jokainen samaistua tilanteeseen, jossa erinäiset kokemukset seuraavat meitä tunteiden muodossa myös työpaikalle. Miten uskot kyseisen asiakastapaamisen sujuneen? Ei varmastikaan parhaalla mahdollisella tavalla. Voi olla, että kaupat lopulta syntyivätkin, mutta käsittelemättömät tunteet taustalla ovat varmasti heijastuneet myös vastapuoleen, sillä tunteilla on tapana tarttua. Mietipä vaikka tilannetta, että olet saavuttanut jotain itsellesi erittäin merkityksellistä ja kerrot siitä ystävällesi, joka suhtautuu siihen laimeasti: yhtä äkkiä sinunkin tunnetilasi muuttuu ja energiatasosi laskee.


Tunnetaidot ovat yksi elämän tärkeimpiä taitoja, sillä tunteet ohjaavat vahvasti toimintaamme. Tehdessämme havaintoja ympäristöstämme, muodostamme samalla tulkintoja: näistä tulkinnoista meillä syntyy omaan kokemukseemme pohjautuvia tunteita, joiden pohjalta teemme valinnan, kuinka reagoimme ja toimimme tilanteessa. Saatamme esimerkiksi tiimipalaverissa tulkita kollegan kriittisen suhtautumisen muutoksiin huonona työmotivaationa ja ärsyyntyä jatkuvasta valituksesta, vaikka todellisuudessa taustalla voi olla kollegan pelko siitä, selviytyykö jo valmiiksi ison työkuorman kanssa tulevista muutoksista. Teemme siis helposti tulkintoja oman itsemme näkökulmasta, vaikka todellisuudessa tilanne saattaakin olla jotain muuta. Olisiko tunteesi ja sitä kautta toimintasi jokin toinen, jos ymmärtäisit kollegasi olevan uupumaisillaan ja tarvitsevan apua selviytyäkseen työtaakastaan?


Tunteilla ja niiden ymmärtämisellä on siis vahva linkki siihen, kuinka ajattelemme ja toimimme. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat, että suurimpia syitä myyntityössä toimivien henkilöiden alisuoriutumiseen on pelko epäonnistumisesta. Eli tunne, joka kertoo, että mitä jos emme olekaan riittäviä. Pelko alkaa luomaan meille uskomuksia, jotka syövät itseluottamustamme ja sitä kautta vaikuttavat suoraan tekemäämme tulokseen. Entä jos osaisimmekin tässä kohdassa pysähtyä ja tarkastella, mistä pelkomme johtuu: onko osaamisessamme jotain puutteita ja onko minulla tarvittavat taidot selviytyä myyntitilanteista? Kun tiedostamme syyn tunteen taustalla ja sen meille välittämän viestin, voimme lähteä korjaamaan tilannetta oikealla tavalla niin, että negatiiviset ja meitä kuluttavat tunteet väistyvät.


Kaikissa kohtaamisissa tunteiden ymmärtämisellä, niiden kuuntelemisella ja myötätuntoisella suhtautumisella on kauaskantoisia vaikutuksia. Ilman toisia ihmisiä tunteemme jäävät vajavaisiksi ja voivat hidastaa toimintaamme. Kuvittelepa tilanne, että saavut tiimipalaveriin juuri, kun olet kokenut jotain ihanaa: kykenetkö laskeutumaan tilanteeseen vai haluatko ensin päästä jakamaan ilonaiheen kollegallesi tai koko tiimille? Sillä, että sanoitamme tunteemme, on tapana vapauttaa mielemme käsillä olevaan hetkeen. Kun saamme purkaa omat tunteemme niin murheiden kuin ilojenkin osalta, autamme myös vastapuolta ymmärtämään meitä paremmin ja hän osaa tehdä parempia tulkintoja käyttäytymisestämme. Kun avaamme tunteitamme ja tilanteita niiden taustalla sekä suhtaudumme myötätuntoisesti toisten tunteisiin, luomme samalla syvempää yhteyttä ja luottamusta välillemme.

Palataanpa vielä alun fiktiiviseen tarinaan. Miten luulet, että henkilön tunnetilaan olisi vaikuttanut se, että hän olisi ottanut aamukahvinsa, kävellyt esimiehen luo ja sanonut, että nyt on apea olo henkilökohtaisten asioiden vuoksi ja esimies olisi kuunnellut, ymmärtänyt ja tarjonnut apuaan asiakastilanteeseen: olisiko lopputulos ja tunnetila asiakaskohtaamisessa ollut erilainen? Varmasti.

Lopputuloksen kannalta on siis olennaista, että pysähtyisimme tunteidemme äärellä, sanoittaisimme niitä toisillemme ja kysyisimme sekä kuuntelisimme toisten tunteita: sitä kautta voisimme tuntea olomme paremmaksi, olla enemmän läsnä hetkessä ja tehdä parempia päätöksiä. Liikkeelle voi lähteä vaikka kysymällä itseltä yksinkertaisen, mutta harjoittelua vaativan kysymyksen ”miltä minusta nyt tuntuu?”

 

Mia Parviainen
Sales Manager
Lindström Oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.